Työttömyyskassat maksavat jäsenilleen ansiopäivärahaa laissa määritellyin edellytyksin. Jos maksamiselle ei ole muita esteitä, edellyttää ansiopäivärahan saaminen, että
- olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 12 työttömyyttä edeltävää kuukautta (eli noin 52 viikkoa)
- olet työttömänä työnhakijana TE-toimistossa ja TE-toimisto on antanut kassalle sinua koskevan esteettömän lausunnon
- olet työttömyyskassan jäsenyysaikana täyttänyt työssäoloehdon.
Ansiopäivärahaa maksetaan pääsääntöisesti 18–64-vuotiaille työttömille. Lomautustilanteessa etuutta kuitenkin voidaan maksaa sen kuukauden loppuun, jolloin henkilö täyttää 68 vuotta.
Työssäoloehdon pituus ja kertyminen
Ansiosidonnaisen päivärahan saamisen edellytyksenä oleva työssäoloehto on 2.9.2024 lähtien pituudeltaan 12 kalenterikuukautta. Työssäoloehdon kertymistä tarkastellaan ns. työssäoloehtokuukausina ja sitä kertyy työstä kalenterikuukauden aikana maksetun palkan perusteella:
- Sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana maksettu palkka on vähintään 930 euroa, kerryttää yhden työssäoloehtokuukauden.
- Sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana maksettu palkka on 465,00–929,99 euroa, kerryttää puolikkaan työssäoloehtokuukauden.
12 kuukauden työssäoloehdon ei tarvitse täyttyä yhdenjaksoisesti, vaan sen kertymistä tarkastellaan 28 kuukauden mittaisen tarkastelujakson sisällä. Jos työssäoloehtoa kertyy vain puolikkaina työssäoloehtokuukausina, tarvitaan työssäoloehdon täyttymiseen yhteensä 24 palkallista kuukautta.
Työssäoloehtoa kertyy sellaisessa työ- tai virkasuhteisessa työssä, josta maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, josta pidätetään lakisääteiset sosiaaliturva-, eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut ja josta toimitetaan ennakonpidätys. Ellei alalla ole työehtosopimusta, on palkan oltava kokoaikatyöstä vähintään 1 399 euroa kuukaudessa vuonna 2024 (1 331 e/kk vuonna 2023).
Ansiopäivärahan työssäoloehtoa voi kerryttää vain työttömyyskassan jäsenyysaikana.
Jos et täytä ansiopäivärahan myöntämisen edellyttämää jäsenyys- tai työssäoloehtoa, voit hakea Kelasta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.
Työssäoloehdon kertyminen 1.9.2024 saakka
Aiemmin työssäoloehtoa kertyi pääsääntöisesti tehtyjen työtuntien perusteella ja työssäoloehto oli pituudeltaan 26 kalenteriviikkoa. Työssäoloehtoa kertyi, kun työttömyyskassan jäsenenä ollessasi työskentelit työ- tai virkasuhteessa vähintään 18 tuntia viikossa.
Opetusaloilla työssäoloehtoon luettiin kalenteriviikot, joina työaika oli vähintään puolet kyseisen opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta tuntimäärästä. Esimerkiksi peruskoulussa ja lukiossa työssäoloehtoa kertyi 8 viikkotunnilla. Opetusalalla, jolla ei ole päätoimisia tuntiopettajia, vaadittava työaika oli 8 tuntia viikossa.
Milloin 12 kuukauden työssäoloehtoa sovelletaan?
Pidempää työssäoloehtoa sovelletaan 2.9.2024 alkaen, kun työssäoloehtoon voidaan lukea yksi kokonainen tai puolikas uuden euroistetun mallin mukainen työssäoloehtokuukausi. Europerusteista työssäoloehtoa sovelletaan palkkaan, joka on sekä ansaittu, että maksettu 2.9.2024 tai sen jälkeen. Ajalta ennen lakimuutoksen voimaantuloa (1.9.2024 saakka) kertyneet työssäoloehtoon huomioitavat kalenteriviikot muutetaan työssäoloehtokuukausiksi siten, että
- yhteensä kolme (3) tai neljä (4) työssäoloehtoa kerryttävää kalenteriviikkoa tuottavat yhden työssäoloehtokuukauden, ja
- yhteensä yksi (1) tai kaksi (2) työssäoloehtoa kerryttävää kalenteriviikkoa tuottavat puolikkaan työssäoloehtokuukauden.
Työssäoloehdon tarkastelujakso
Työssäoloehdon täyttymistä tarkastellaan työttömyyden alkamista edeltävien 28 kuukauden ajalta. Tarkastelujaksoa voidaan työttömyysturvalain tarkoittamasta hyväksyttävästä syystä pidentää enintään 7 vuodella. Pidennystä ei kuitenkaan voida tehdä ajalle, jolloin et ole ollut työttömyyskassan jäsen. Opiskelun ohella tekemäsi työt kartuttavat työssäoloehtoa, mikäli olet liittynyt kassan jäseneksi.
Hyväksyttäviä syitä pidentää 28 kuukauden tarkastelujaksoa työmarkkinoilta poissaolon vuoksi ovat mm. päätoiminen opiskelu, sairausloma, laitoshoito, kuntoutus, asevelvollisuus, siviilipalvelus, vankeusrangaistus, vuorotteluvapaa, apurahakaudet, sekä enintään 3-vuotiaan lapsen hoito.
Tarkastelujaksoa voidaan pidentää työmarkkinoilla olevan kohdalla mm. silloin, kun työskentelyä ei tiettyjen työttömyysturvalaissa olevien rajoituksien vuoksi voida lukea mukaan työssäoloehtoon (esim. aika, jolta on maksettu osasairauspäivärahaa tai alennettua sairausajan palkkaa) tai sellaiselta ajalta, jolloin henkilö on osallistunut TE-toimiston osoittamaan työllistymistä edistävään palveluun.
Työssäoloehdon voimassaolo
Kerran hankittu työssäoloehto on voimassa joko sinua koskevan ansiopäivärahan enimmäismaksuajan (300/400/500 maksupäivää), tai kunnes täytät uudelleen 12 kuukauden työssäoloehdon. Kuitenkin; jos olet poissa työmarkkinoilta yli 6 kuukautta ilman hyväksyttävää syytä, et voi saada ansiopäivärahaa, ennen kuin olet täyttänyt työssäoloehdon uudelleen. Esimerkiksi itsenäistä työnhakua ei työttömyysturvalaissa katsota työmarkkinoilla olemiseksi. Työtön on silloin työmarkkinoilla, kun hän on työttömänä kokoaikatyön hakijana TE-toimistossa.
Jo kertyneen työssäoloehdon menettää myös silloin, jos toimii päätoimisena yrittäjänä yli 18 kuukautta.
Poikkeuksia työssäoloehdon kertymisessä
Edellä kerrottu koskee myös henkilöä, joka on ollut vuorotteluvapaalla tai osittaisella hoitovapaalla tai saanut lain tarkoittamaa osa-aikalisää tai jonka palkkaa on laissa tarkoitetulla tavalla alennettu määräaikaisesti tuotannollisista tai taloudellisista syistä.
Koska päivärahan perustepalkan määrittely tapahtuu aina sellaiselta ajalta, jolloin työssäoloehto on kassan jäsenyysaikana täyttynyt, päivärahan perustepalkka voidaan määritellä osa-aikaeläkkeen tai muun edellä mainitun tilanteen alkamista edeltävältä ajalta vain silloin, jos olet ollut työttömyyskassan jäsen ja täyttänyt työssäoloehdon em. tilanteen alkamishetkellä. Jos olet esimerkiksi liittynyt työttömyyskassan jäseneksi vasta osa-aikaeläkkeen tai muun edellä mainitun tilanteen aikana, mutta olet kuitenkin täyttänyt työssäoloehdon työskentelystä osa-aikaeläkkeellä, palkanmäärittely tapahtuu työskentelystäsi osa-aikaeläkkeen aikana.
Kuitenkin; jos palkkatuettu työ on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella, työssäoloehtoon luetaan kaikki työssäoloehdon täyttävät kalenteriviikot kyseisen työsuhteen ajalta.
Jos palkkatukityö on alkanut viimeistään 1.9.2024, palkkatukityöstä kertyy työssäoloehtoa alusta alkaen ja työssäoloehto on pituudeltaan kuusi kuukautta. Koska työssäoloehtoa kertyy palkkatukityöstä vain 75 %, tarvitaan kuuden työssäoloehtokuukauden kerryttämiseen käytännössä kahdeksan kuukautta työskentelyä.
Jos palkkatukityö on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella ja työllistämisvelvoite on syntynyt viimeistään 1.9.2024, kerryttää palkkatukityö 100 %:sti työssäoloehtoa, joka tällöin on pituudeltaan kuusi työssäoloehtokuukautta.
Jos 60 vuotta täyttänyt henkilö osallistuu ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella järjestettyyn työllistymistä edistävään palveluun, hänelle kertyy työssäoloehtoa kaikilta palvelun aikaisilta täysiltä kalenteriviikoilta. Työssäoloehtoon luettava aika lasketaan TE-toimiston antaman lausunnon mukaisen palvelun keston perusteella.
Yritystoiminta ja palkansaajan työssäoloehto
Yrittäjänä tai ammatinharjoittajana toimiminen ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa. Myöskään puolison omistamassa yrityksessä työskentely ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa, jos omistat yrityksestä pienenkin osan. Lue lisää kohdasta yrittäjän työttömyysturva.
Työskentely perheyrityksessä ilman omaa omistusosuutta
Perheensä omistamassa yrityksessä työskentelevät henkilöt, jotka eivät henkilökohtaisesti omista osuutta yrityksestä, on katsottu työttömyysturvassa palkansaajiksi. Yrittäjien perheenjäsenten työskentely perheyrityksessä kerryttää työssäoloehtoa muuten samoilla säännöillä kuin muillakin palkansaajilla, mutta työssäolo- ja jäsenyysedellytys ovat pituudeltaan 12 kuukautta 2.9.2024 alkaen.
1.9.2024 saakka työssäoloehto oli pituudeltaan 52 viikkoa. Työssäoloehdon pituus pysyy 52 viikkona niin kauan, kuin työssäoloehdossa huomioidaan yksikin työssäoloehtoa kerryttävä viikko perheyrityksessä ajalta ennen 2.9.2024.
Perheyrityksestä kertyneitä, työssäoloehdon täyttäviä kalenteriviikkoja ei voida muuntaa uuden lain mukaisiksi työssäoloehtokuukausiksi. Työssäoloehtoa kertyy perheyrityksessä työskentelystä edelleen työtuntien perusteella, jolloin työtä tulee olla vähintään 18 tuntia viikossa, jotta työssäoloehtoa kertyy.