Syyskuun alussa astui voimaan useita ansiopäivärahaoikeuteen ja päivärahan suuruuteen vaikuttavia muutoksia. Keskeisimpinä muutoksina ovat ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon pidentäminen ja muuttuminen europerusteiseksi, sekä maksettavan päivärahan tason porrastaminen, eli leikkautuminen ajan myötä pienemmäksi.
Työssäoloehdon pituus ja kertyminen
Ansiosidonnaisen päivärahan saamisen edellytyksenä oleva työssäoloehto on jatkossa pituudeltaan 12 kuukautta aiemman 26 viikon (n. 6 kk) sijaan. Työssäoloehdon kertymistä ei tarkastella enää kalenteriviikoittain, vaan työssäoloehtokuukausittain.
Aiemmin (1.9.2024 saakka) työssäoloehtoa kertyi pääsääntöisesti tehtyjen työtuntien perusteella. 2.9.2024 lähtien työssäoloehtoa kertyy työstä kalenterikuukauden aikana maksetun palkan perusteella:
- Sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana maksettu palkka on vähintään 930 euroa, kerryttää yhden työssäoloehtokuukauden.
- Sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana maksettu palkka on 465,00–929,99 euroa, kerryttää puolikkaan työssäoloehtokuukauden.
12 kuukauden työssäoloehdon ei tarvitse täyttyä yhdenjaksoisesti, vaan sen kertymistä tarkastellaan 28 kuukauden mittaisen tarkastelujakson sisällä. Jos työssäoloehtoa kertyy vain puolikkaina työssäoloehtokuukausina, tarvitaan työssäoloehdon täyttymiseen yhteensä 24 palkallista kuukautta.
Ansiopäivärahan työssäoloehtoa voi kerryttää vain työttömyyskassan jäsenyysaikana. Työssäoloehdon pidentämisen myötä myös työttömyyskassan jäsenyysehto pitenee 26 viikosta 12 kuukauteen (52 viikkoa).
Muutosten voimaantulo
Pidempää työssäoloehtoa sovelletaan 2.9.2024 alkaen, kun työssäoloehtoon voidaan lukea yksi kokonainen tai puolikas uuden euroistetun mallin mukainen työssäoloehtokuukausi. Europerusteista työssäoloehtoa sovelletaan palkkaan, joka on sekä ansaittu, että maksettu 2.9.2024 tai sen jälkeen. Ajalta ennen lakimuutoksen voimaantuloa (1.9.2024 saakka) kertyneet työssäoloehtoon huomioitavat kalenteriviikot muutetaan työssäoloehtokuukausiksi siten, että
- yhteensä kolme (3) tai neljä (4) työssäoloehtoa kerryttävää kalenteriviikkoa tuottavat yhden työssäoloehtokuukauden, ja
- yhteensä yksi (1) tai kaksi (2) työssäoloehtoa kerryttävää kalenteriviikkoa tuottavat puolikkaan työssäoloehtokuukauden.
Huom.! Työssäoloehtoa koskevat lakimuutokset eivät vaikuta ennen muutosten voimaantuloa alkaneeseen työttömyysetuuden maksatukseen, jos enimmäismaksuaikaa (300/400/500 päivää) on jäljellä. Jo alkanut työttömyysetuuden maksaminen ei pääty siitä syystä, että työssäoloehdon tarkastelutapa tai pituus myöhemmin muuttuvat.
Ansiopäivärahan porrastaminen
Ansiopäivärahan tason porrastaminen tarkoittaa, että ansiopäivärahan määrä alenee työttömyyden pitkittyessä. Aiemmin työttömyysturvassa ei ole ollut porrastusta, vaan ansiopäiväraha on pysynyt samansuuruisena koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan.
Porrastamisen myötä ansiopäivärahaa leikataan siten, että
- kun etuutta on maksettu 40 työttömyyspäivältä (n. 2 kk), päivärahan suuruus laskee 80 % tasolle alkuperäisestä ja
- kun etuutta on maksettu 170 päivältä (n. 8 kk), päivärahan suuruus laskee 75 % tasolle alkuperäisestä, täydestä päivärahasta.
Leikkaus ei siis kertaudu, vaan tehdään suhteessa täyden päivärahan tasoon. Leikkaus on pysyvä ja koskee myös lisäpäiville siirtyviä henkilöitä.
Muutoksen voimaantulo
Lakimuutosta koskevan siirtymäsäännöksen mukaan porrastamista sovelletaan silloin, kun
- 300/400/500 päivän enimmäismaksuaika alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen ja
- päivärahan perusteena olevassa työssäoloehdossa on huomioitu vähintään puolikas tai kokonainen uuden lain mukainen työssäoloehtokuukausi 2.9.2024 lähtien.
Siirtymäsäännösten mukaan porrastamista ei sovelleta silloin, kun
- yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työskentelyyn on sovellettu vanhan lain säännöksiä ja 52 kalenteriviikon työssäoloehto on täyttynyt osin 2.9.2024 jälkeen.
- palkkatuki- tai velvoitetyöhön sovelletaan lyhyempää 6 kuukauden työssäoloehtoa, vaikka työssäoloehto täyttyisi 2.9.2024 tai sen jälkeen.
Huom.! Ansiopäivärahan tason porrastaminen ei koske 1.9.2024 mennessä alkaneita 300/400/500 päivän enimmäismaksuaikoja. Jos työssäoloehto on täyttynyt ennen 2.9.2024, mutta maksamisen alkaminen siirtyy kyseiseen päivään tai myöhemmäksi, porrastamista ei myöskään sovelleta.
Työssäoloehdon kertyminen palkkatukityöstä
Palkkatukityö ei enää 2.9.2024 lähtien pääsääntöisesti kerrytä työssäoloehtoa. Tähän asti palkkatukityöstä 75 % on kerryttänyt työssäoloehtoa ja 25 % pidentänyt työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa. Poikkeuksen on muodostanut ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetty palkkatukityö, jonka kohdalla työssäoloehtoon on luettu kaikki työssäoloehdon täyttävät kalenteriviikot kyseisen työsuhteen ajalta.
Jatkossa työssäoloehtoa voi kertyä palkkatukityöstä vain silloin, kun on kyse alentuneesti työkykyisen tai yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi solmitusta palkkatukityöstä. Näissä poikkeustilanteissakaan työssäoloehtoa ei kuitenkaan kerry palkkatukityön ensimmäisiltä 10 kuukaudelta: Vasta 11. kuukaudesta lähtien 75 % työssäoloehtoa kerryttävistä kuukausista huomioidaan työssäoloehtoon.
Muutoksen voimaantulo
Lakimuutos koskee 2.9.2024 tai sen jälkeen alkavaa palkkatukityötä. Muutosta koskevan siirtymäsäännökseen mukaan palkkatukityö luetaan työssäoloehtoon nykyistä vastaavasti, jos palkkatukityö on alkanut viimeistään 1.9.2024: Mainittuun päivään mennessä alkaneesta palkkatukityöstä kertyy työssäoloehtoa alusta alkaen ja työssäoloehto on pituudeltaan kuusi kuukautta. Koska työssäoloehtoa kertyy palkkatukityöstä vain 75 %, tarvitaan kuuden työssäoloehtokuukauden kerryttämiseen käytännössä kahdeksan kuukautta työskentelyä.
Jos palkkatukityö on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella ja työllistämisvelvoite on syntynyt viimeistään 1.9.2024, kerryttää palkkatukityö 100 %:sti työssäoloehtoa, joka tällöin on pituudeltaan kuusi työssäoloehtokuukautta.
Ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luopuminen
Työttömyysturvalaissa oli aiemmin useita ikään sidottuja poikkeussäännöksiä. 2.9.2024 lähtien suurin osa poikkeussäännöistä on lakkautettu. Lakimuutoksen myötä:
- Ikääntyneelle kunnan työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetty kuntoutus, koulutus tai palkkatukityö ei enää kerrytä työssäoloehtoa, joten kunnan työllistämisvelvoite on lakannut. Samalla
- kumottiin myös ansiopäivärahan suuruutta koskevat suojasäännökset, jotka liittyvät näihin ikäsidonnaisiin poikkeussäännöksiin ja
- päättyi myös oikeus saada velvoitteen perusteella järjestetyn palvelun ajalta ansiopäivärahaa enimmäismaksuajan täyttymisen estämättä.
- 58 vuotta täyttäneiden päivärahan tasoa koskeva suojasäännös on kumottu. Jatkossa myös 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso voi alentua, kun päiväraha määritellään uudelleen työssäoloehdon täyttyessä.
Muutosten voimaantulo
Lakimuutoksia koskevien siirtymäsäännösten mukaan työllistämisvelvoitetta ei voi syntyä enää 2.9.2024 tai sen jälkeen. Jos velvoite on syntynyt viimeistään 1.9.2024, sovelletaan tällä hetkellä voimassa olevia säännöksiä:
- 1.9.2024 mennessä syntyneen työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetty palkkatukityö tai palvelu kerryttää työssäoloehtoa kokonaisuudessaan, vaikka palvelu tai palkkatukityö alkaisi tai jatkuisi 2.9.2024 tai sen jälkeen.
- Ansiopäivärahan taso on suojattu, eikä työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen koske velvoitetyötä.
- Velvoitteen perusteella järjestetyn palvelun ajalta voidaan maksaa ansiopäivärahaa enimmäismaksuajan estämättä.
Niin ikään lain siirtymäsäännösten mukaan 58 vuotta täyttäneiden päivärahan tason suojausta ei sovelleta, jos
- työssäoloehto täyttyy 2.9.2024 tai sen jälkeen ja
- työssäoloehdossa on huomioitu vähintään puolikas tai kokonainen uuden lain mukainen työssäoloehtokuukausi 2.9.2024 lähtien.
Jos työssäoloehto täyttyy viimeistään 1.9.2024, päivärahan taso on suojattu, eikä päivärahan perusteena olevaa palkkaa lasketa uudelleen, jollei uusien tulotietojen perusteella laskettu palkka ole suurempi, kuin aiempi perustepalkka.
Lisätietoa lakimuutoksista löydät tästä aikaisemmasta tiedotteestamme.