Kooste koronan vuoksi lakiin tehdyistä, jo päättyneistä määräaikaisista muutoksista

Ansiopäivärahan maksaminen alkaa normaalitilanteessa työssäoloehdon täyttymisen ja päivärahan perusteena olevan palkan määrittelyn jälkeen vasta viiden arkipäivän työttömyyttä vastaavan omavastuuajan jälkeen. Poikkeuksen on muodostanut lähinnä tilanne, jossa päivärahakauden enimmäisaika on alkamassa uudelleen vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan alkamisesta ja omavastuuaika on asetettu edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa.

Väliaikaisen lakimuutoksen myötä omavastuuaikaa ei käytännössä aseteta, vaan omavastuuajaksi katsotaan työnhakijaksi ilmoittautumisen tai uuden työssäoloehdon täyttymisen jälkeiset viisi arkipäivää, ellei tälle ole estettä (esim. lomautusta olisi vain kaksi päivää kerrallaan. Tässä tapauksessa omavastuuajaksi katsottaisiin viisi ensimmäistä lomautuspäivää). Lisäksi tältä viiden arkipäivän omavastuuajalta maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon päivärahan hakijalla on oikeus.

Muutos on määräaikainen ja koskee kaikkia työttömyysetuuden hakijoita, joiden omavastuuajan ensimmäinen päivä on ajalla 1.1.-28.2.2022. Lakimuutos ei koske tilanteita, joissa omavastuuaika on alkanut jo aiemmin (vuoden 2021 puolella), tai alkaa lakimuutoksen päätyttyä (1.3.2022 tai sen jälkeen).

Ansiopäivärahaa koskevaan lainsäädäntöön ei ole tehty muutoksia yrittäjien osalta. Ansiopäivärahan saaminen edellyttää edelleen, että yritystoiminta on lopetettu, yritystoiminnassa työskentely on päättynyt tai yritystoiminta on lyhytkestoista tai sivutoimista.

Väliaikaisen lakimuutoksen myötä yrittäjälle voidaan maksaa työmarkkinatukea, jos hänen päätoiminen työskentelynsä yrityksessä on päättynyt koronapandemian takia tai yrittäjätulo on koronapandemian vuoksi vähemmän, kuin 1 103,92 euroa kuukaudessa. Työmarkkinatuen saaminen ei edellytä, että yritystoiminta lopetetaan.

Työmarkkinatuen saamista koskeva lakimuutos on voimassa 28.2.2022 saakka ja sitä sovelletaan työmarkkinatukeen, jota maksetaan ajalta 1.1.-28.2.2022. Työmarkkinatukea maksaa Kela.

Normaalitilanteessa ansiopäivärahan saaminen työttömyys- tai lomautusajalta edellyttää, että henkilö on ennen työttömyyden alkamista ollut työssäoloehdon täyttävässä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa ja ollut yhtä pitkän ajan työttömyyskassan jäsen. Yrittäjien perheenjäsenillä työssäolo- ja jäsenyysedellytys ovat normaalisti 52 kalenteriviikkoa.

Määräaikaisen lain voimassaollessa työssäoloehdon täyttymiseen voi tietyin edellytyksin riittää 13 kalenteriviikkoa työssäoloehdon täyttävää työtä työttömyyskassan jäsenyysaikana. 13 viikon työssäolo- ja jäsenyysehtoa voidaan soveltaa palkansaajaan, jos

• henkilöllä ei täyty normaali 26 viikon työssäoloehto,
• hänelle on kertynyt vähintään yksi työssäoloehdon täyttävä kalenteriviikko 1.3.2020 jälkeiseltä ajalta (peruspäivärahalta siirtyvällä 1.7.2020 jälkeiseltä ajalta) ja
• ansiopäivärahan maksaminen alkaa 16.3.-31.12.2020 välisenä aikana.

Yrittäjien ei omistavilla perheenjäsenillä työssäoloehto voi edellä kerrotuin edellytyksin täyttyä jo 26 viikon työskentelyllä.

Peruspäivärahalta kesken enimmäismaksuajan ansiopäivärahalle siirtyvät lisättiin lyhyemmän työssäoloehdon piiriin myöhemmällä lakimuutoksella. Tästä johtuen peruspäivärahalta ansiopäivärahalle siirtyvältä henkilöltä edellytetään vähintään yhden työssäoloehdon täyttävän viikon kertymistä 1.7.2020 jälkeen, jotta lyhyempää työssäoloehtoa voidaan soveltaa.

Koska kyse on poikkeussäännöksestä, tavanomaista lyhyempää työssäoloehtoa ei sovelleta työssäoloehdon uudelleen täyttymisen seurannassa silloin, jos ansiopäivärahan maksamisen enimmäisaika on vielä kesken.

Päivitetty 26.6.2020. Määräaikaisen lain voimassaoloa on jatkettu vuoden 2020 loppuun. Alun perin muutosta voitiin soveltaa mainituin edellytyksin, jos ansiopäivärahan maksaminen alkaa 16.3.-5.7.2020 välisenä aikana. Muutos ei aluksi koskenut henkilöitä, joilla oli peruspäivärahan enimmäismaksuaika kesken. Peruspäivärahalta siirtyvät lisättiin lyhyemmän työssäoloehdon soveltamisen piiriin myöhemmällä lakimuutoksella.

Ansiopäivärahan maksaminen alkaa normaalitilanteessa työssäoloehdon täyttymisen ja päivärahan perusteena olevan palkan määrittelyn jälkeen vasta viiden arkipäivän työttömyyttä vastaavan omavastuuajan jälkeen. Poikkeuksen on muodostanut lähinnä tilanne, jossa päivärahakauden enimmäisaika on alkamassa uudelleen vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan alkamisesta ja omavastuuaika on asetettu edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa.

Väliaikaisen lakimuutoksen myötä omavastuuaikaa ei käytännössä aseteta, vaan omavastuuajaksi katsotaan työnhakijaksi ilmoittautumisen tai uuden työssäoloehdon täyttymisen jälkeiset viisi arkipäivää, ellei tälle ole estettä (esim. lomautusta olisi vain kaksi päivää kerrallaan. Tässä tapauksessa omavastuuajaksi katsottaisiin viisi ensimmäistä lomautuspäivää). Lisäksi tältä viiden arkipäivän omavastuuajalta maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon päivärahan hakijalla on oikeus.

Muutos on määräaikainen ja koskee kaikkia työttömyysetuuden hakijoita, joiden omavastuuajan ensimmäinen päivä on ajalla 16.3.-31.12.2020.

Päivitetty 25.6.2020. Määräaikaisen lain voimassaoloa on jatkettu vuoden 2020 loppuun. Alun perin muutoksen oli määrä koskea työttömyysetuuden hakijoita, joiden omavastuuajan ensimmäinen päivä on ajalla 16.3.-6.7.2020.

Ansiopäivärahaa voidaan henkilön iästä ja työhistoriasta riippuen maksaa 300, 400 tai 500 päivältä. Maksamisen enimmäisajalla tarkoitetaan maksettuja etuuspäiviä, ei kalenteripäiviä. Normaalisti jokainen maksettu täysi päiväraha kerryttää enimmäisaikalaskuriin yhden päivän.

Väliaikaisen lain myötä

• Lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluta ansiopäivärahan enimmäismaksuaikaa, jos lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen ja ansiopäivärahaa maksetaan ajalta 16.3.2020-30.6.2020.
• Muutos koskee vain lomautettuja. Jos ansiopäivärahaa maksetaan mainitulta ajalta lomautukseen rinnastettavan syyn, työttömyyden tai osa-aikatyön tekemisen perusteella, maksettava ansiopäiväraha kerryttää edelleen enimmäisaikalaskuria normaalisti.

• Millä tahansa perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluta ansiopäivärahan enimmäismaksuaikaa, kun ansiopäivärahaa maksetaan ajalta 1.7.2020-31.12.2020.
• Muutos koskee mainitulla ajalla kaikkia työttömyyspäivärahan saajia riippumatta siitä, milloin ja mistä syystä työttömyyspäivärahan maksaminen on alkanut.

Päivitetty 26.6.2020. Enimmäismaksuaikaa koskevaa väliaikaista lakimuutosta jatkettiin vuoden 2020 loppuun. Samassa yhteydessä poikkeus laajennettiin koskemaan lomautettujen lisäksi myös työttömyyden ajalta maksettavaa ansiopäivärahaa.

Soviteltua päivärahaa maksetaan työttömälle, jolla on työttömyysaikana tuloa osa-aikatyöstä, sivutoimisesta yritystoiminnasta tai enintään kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä, päätoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä. Lisäksi soviteltua päivärahaa maksetaan tietyissä lomautustilanteissa.

Työttömyysaikana saadut tulot vaikuttavat päivärahan määrään vasta suojaosan ylittyessä. Normaalisti suojaosa on kuukauden hakujaksolla 300 euroa ja neljän kalenteriviikon hakujaksolla 279 euroa. Jos suojaosa ei ylity, maksetaan päiväraha täytenä. Suojaosan ylittyessä puolet suojaosan ylittävästä tulosta vähentää sovittelujaksolta maksettavan päivärahan määrää.

Väliaikaisella lakimuutoksella suojaosaa korotetaan siten, että suojaosan määrä on

• 500 euroa kuukauden sovittelujaksolla ja
• 465 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujaksolla.

Suojaosan korottaminen koskee sekä palkka- että yritystuloa. Korotettua suojaosaa sovelletaan, kun päivärahaa maksetaan hakujaksolta, joka alkaa aikavälillä 1.6.2020-30.11.2021.

Päivitetty 23.9.2021. Suojaosaa koskevaa väliaikaista lakimuutosta on jatkettu 30.11.2021 saakka.

Työttömyysetuuden maksaminen lomautusajalta edellyttää normaalisti, että lomautettu ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon ja TE-toimisto antaa työnhakijan tilannetta koskevan työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassalle. Jos lomautettu on työssä ollessaan opiskellut tai harjoittanut yritystoimintaa, TE-toimisto on ennen lausunnon antamista selvittänyt, vaikuttaako toiminta työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin.

Väliaikaisen lakimuutoksen myötä TE-toimisto ei ole tutkinut lomautetun harjoittamien opintojen tai yritystoiminnan luonnetta ajalla 1.4.-31.12.2020, vaan on antanut kassalle suoraan lomautusta koskevan esteettömän lausunnon. Muutos on koskenut lomautettuja, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen. Jos lakimuutoksen aikana alkanut lomautus jatkuu 1.1.2021 lähtien, TE-toimisto tutkii yrittäjyyden pää- tai sivutoimisuuden ja antaa asiasta kassalle uuden lausunnon oikeudesta työttömyysetuuteen 1.1.2021 lukien.

Väliaikaista lakimuutosta jatkettiin lomautetun harjoittamien opintojen osalta siten, että lomautetulta ei tutkita hänen harjoittamiensa opintojen pää- tai sivutoimisuutta vuoden 2021 loppuun saakka. Yritystoiminnan osalta lakimuutosta ei jatkettu, joten 1.1.2021 lukien TE-toimiston tulee ottaa lausunnossaan kantaa lomautetun harjoittaman yritystoiminnan luonteeseen, ennen kuin päivärahaa voidaan maksaa lomautustilanteessa.

Muutos ei ole koskenut työttömiä tai esimerkiksi osa-aikatyön tekemisen vuoksi TE-toimistoon ilmoittautuvia, vaan näissä tilanteissa opintojen tai yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuus on koko ajan tutkittu, kuten ennenkin.

Jos lomautetulla on lomautusaikana tuloa yritystoiminnasta, tämä tulee ilmoittaa kassalle. Kassa maksaa tällöin ansiopäivärahan yritystulolla soviteltuna.

Päivitetty 10.12.2020. Alun perin ajalle 1.4.-31.7.2020 tarkoitetun lakimuutoksen voimassaoloa pidennettiin kesällä 2020 siten, että määräaikaisen lain voimassaoloa jatkettiin sekä opintojen, että yritystoiminnan tutkimisen osalta vuoden 2020 loppuun. Joulukuussa 2020 lakimuutoksen voimassaoloa jatkettiin lomautetun harjoittamien opintojen osalta vuoden 2021 loppuun. Muutosta ei jatkettu lomautetun harjoittaman yritystoiminnan osalta.

Lomautusilmoitusajan lyhentämistä koskeva muutos on voimassa yksityissektorilla 1.4.-31.12.2020 välisen ajan. Muutoksen myötä normaalitilanteessa käytettyä 14 päivän lomautusilmoitusaikaa lyhennettiin useissa tapauksissa viiteen päivään. Tämä tarkoittaa, että jos työnantaja käyttää viiden päivän lomautusilmoitusaikaa, myös työnantajan palkanmaksuvelvollisuus ennen lomautusta on viiden päivän mittainen.

Muutos ei koske työnantajana toimivaa valtiota, kuntaa, kuntayhtymää, Kelaa, Ahvenanmaan maakuntahallitusta, eikä evankelis-luterilaista tai ortodoksista kirkkoa. Lisäksi eräiden alojen työehtosopimuksissa voi olla tilapäisiä määräyksiä kolmen tai seitsemän päivän mittaisista lomautusilmoitusajoista ja sen myötä palkanmaksuvelvollisuudesta.

Omalla kohdalla käytetty lomautusilmoitusaika kannattaa huomioida, sillä lomautetun tulee käynnistää työnhaku TE-toimistossa viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä, jotta ansiopäivärahaan olisi oikeus heti lomautuksen alusta lähtien.

Päivitetty 24.6.2020. Määräaikaisen lain voimassaoloa on jatkettu vuoden 2020 loppuun.

Normaalitilanteessa työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos tämä olisi työssä. Väliaikaisella lakimuutoksella määräaikaisessa työsuhteessa olevan henkilön voi lomauttaa, vaikka tämä ei toimisi vakituisen työntekijän sijaisena.

Samassa yhteydessä muutettiin väliaikaisesti myös koeaikaa koskevaa säännöstä niin, että työsopimus voidaan koeaikana purkaa myös tuotannollisella tai taloudellisella perusteella. Edellytyksenä on lisäksi, että tarjolla oleva työ on tuotannollisista, taloudellisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Muutokset ovat voimassa ajalla 1.4.-31.12.2020, eivätkä koske julkista sektoria, eli valtiota, kuntaa, kuntayhtymää, Kelaa, Ahvenanmaan maakuntahallitusta, eikä evankelis-luterilaista tai ortodoksista kirkkoa.

Päivitetty 24.6.2020. Määräaikaisen lain voimassaoloa on jatkettu vuoden 2020 loppuun.

Liikkuvuusavustusta voidaan määräaikaisen lain voimassa ollessa myöntää kokoaikatyöhön, jos päivittäisen työmatkan kesto työn alkaessa ylittää keskimäärin kaksi tuntia tai henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia. Normaalisti edestakaisen työmatkan tulee kestää kokoaikatyön kohdalla keskimäärin yli kolme tuntia, jotta avustus voidaan myöntää.

Väliaikainen lakimuutos ei koske työhön liittyvää koulutusta, eikä osa-aikatyön perusteella haettavaa liikkuvuusavustusta. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa määräaikaisen lain mukaisesti sellaiseen kokoaikaiseen työsuhteeseen, joka on alkanut lain voimassaoloaikana 12.6.2020-30.11.2021.

Päivitetty 23.9.2021. Määräaikaisen lain voimassaoloa on jatkettu 30.11.2021 saakka.

Ansiopäivärahaa koskevaan lainsäädäntöön ei tehty muutoksia yrittäjien osalta. Ansiopäivärahan saaminen edellyttää edelleen, että yritystoiminta on lopetettu, yritystoiminnassa työskentely on päättynyt tai yritystoiminta on lyhytkestoista tai sivutoimista.

Väliaikaisen lakimuutoksen myötä yrittäjälle voidaan maksaa työmarkkinatukea, jos yrityksessä työskentely on päättynyt tartuntataudin vuoksi tai yrittäjätulo on koronaepidemian vuoksi vähemmän, kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa. Työmarkkinatuen saaminen ei edellytä, että yritystoiminta lopetetaan.

Työmarkkinatuen saamista koskeva lakimuutos on voimassa 30.11.2021 saakka ja sitä sovelletaan työmarkkinatukeen, jota maksetaan ajalta 16.3.2020-30.11.2021. Työmarkkinatukea maksaa Kela.

Päivitetty 8.10.2021. Määräaikaisen lain voimassaoloa on jatkettu 30.11.2021 saakka.