Pääministeri Petteri Orpon muodostaman hallituksen hallitusohjelmassa kaavaillaan useita kiristyksiä työttömyysturvaan. Olemme laatineet tähän artikkeliin koosteen hallitusohjelmassa sovituista, ansiopäivärahaa ja muuta työttömyyskassan toimintakenttää koskevista muutoksista.
Hallitusohjelman mukaan muutokset työttömyysturvaan tulisivat voimaan vuonna 2024. Kannattaa kuitenkin huomioida, että lain muuttaminen vaatii valmistelutyötä, eivätkä kaikki hallitusohjelmaan kirjatut muutokset välttämättä toteudu sellaisenaan, tai hallitusohjelmassa kaavaillussa aikataulussa. Seuraamme tilannetta ja tiedotamme lisää, kun muutosten aikataulu ja yksityiskohdat tarkentuvat.
Työssäoloehto pidennetään 12 kuukauteen
Hallitusohjelmassa on sovittu, että ansiosidonnaisen päivärahan saamisen edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa pidennetään nykyisestä 26 viikosta (n. 6 kk) 12 kuukauteen (n. 52 viikkoa).
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun tällä hetkellä ensimmäistä kertaa ansiopäivärahaa saadakseen tulee olla ollut työssä noin puoli vuotta ennen työttömyyttä, jatkossa edellytetään vuoden työskentelyä ennen työttömyyden alkamista. Muutos koskenee myös työssäoloehdon uudelleen täyttymistä esimerkiksi työttömyysaikaisista osa-aikatöistä. Tämä ja muut yksityiskohdat selviävät lakimuutostöiden edettyä.
Ansiopäivärahan taso laskee työttömyyden jatkuessa
Hallitusohjelmassa on sovittu, että ansiopäivärahan tasoa porrastetaan nykytasosta siten, että
- 8 työttömyysviikon (n. 2 kk) jälkeen päivärahan suuruus laskee 80 % tasolle alkuperäisestä ja
- 34 työttömyysviikon (n. 8 kk) jälkeen päivärahan suuruus laskee 75 % tasolle alkuperäisestä, täydestä päivärahasta.
Nykyisin työttömyysturvassa ei ole porrastusta, vaan ansiopäiväraha pysyy samansuuruisena koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan.
Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan
Hallitusohjelmassa on sovittu työttömyysturvan lapsikorotusten poistamisesta. Nykyään lapsikorotusta maksetaan enintään kolmesta huollettavasta, alle 18-vuotiaasta lapsesta. Lapsikorotuksen suuruus on tällä hetkellä yhdestä lapsesta 7,01 euroa päivässä, kahdesta lapsesta 10,29 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 13,29 euroa päivässä.
Hallitusohjelman mukaan lapsikorotusta ei makseta jatkossa enää ollenkaan.
Sovitellun päivärahan suojaosat poistetaan
Hallitusohjelman mukaan työttömiä kannustetaan kokopäivätyöhön poistamalla työttömyysturvan suojaosat.
Nykyisin ansiopäivärahan saaja voi ansaita kuukauden hakujaksolla 300 euroa tai 4 kalenteriviikon hakujaksolla 279 euroa ilman, että saatu palkka tai yritystulo vaikuttaa jaksolta maksettavan päivärahan suuruuteen. Puolet suojaosan ylittävästä palkasta sovitellaan hakujakson päivärahaan, eli vähentää hakujaksolta maksettavan päivärahan määrää. Suojaosan tarkoituksena on ollut kannustaa työttömiä tekemään pieniäkin työkeikkoja.
Omavastuuaika pitenee seitsemään päivään
Hallitusohjelmassa on sovittu työttömyysturvan omavastuuajan pidentämisestä seitsemään arkipäivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalta ei makseta ansiopäivärahaa.
Tällä hetkellä omavastuuajan pituus on viisi arkipäivää, mikä vastaa kokonaan työttömällä henkilöllä viikkoa.
Lomakorvausten jaksottaminen otetaan uudelleen käyttöön
Hallitusohjelmassa on sovittu lomakorvausten jaksotuksen palauttamisesta. Tämä tarkoittaa, että jos henkilöllä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, niistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista niin monella päivällä, kuinka monen työpäivän palkkaa maksettu lomakorvaus vastaa. Esimerkiksi yhden kuukauden palkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella.
Nykyisin lomakorvauksen maksaminen ei vaikuta ansiopäivärahaoikeuden alkamiseen. Lomakorvauksen jaksottamista koskeva säädös oli aikaisemmin työttömyysturvalaissa vuoteen 2012 saakka.
Kannattaa huomata, että lomakorvauksen jaksottaminen ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika voi alkaa vasta mahdollisen lomakorvauksen jaksottamisen jälkeen.
Palkkatukityöstä ei enää kerry työssäoloehtoa
Hallitusohjelmassa sovittiin, että palkkatukityö ei jatkossa enää kerrytä työssäoloehtoa. Tällä hetkellä palkkatukityöstä 75 % kerryttää työssäoloehtoa ja 25 % pidentää työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa.
Lisäksi tällä hetkellä on voimassa ikääntyneitä koskeva poikkeussäännös: Jos palkkatuettu työ on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella, työssäoloehtoon luetaan kaikki työssäoloehdon täyttävät kalenteriviikot kyseisen työsuhteen ajalta.
Työssäoloehto euroistetaan
Hallitusohjelmassa sovittiin työssäoloehdon euroistamisesta. Tämä tarkoittaa, että jatkossa työssäoloehdon kertyminen ei riippuisi tehtyjen työtuntien määrästä, vaan työssäoloehtoa kertyisi työstä maksetun palkan perusteella.
Nykyisin ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että työttömyyskassan jäsen on työskennellyt ennen työttömyyttä vähintään 18 tuntia viikossa (opettajat 8 tuntia viikossa) noin puolen vuoden ajan. Euroistamisen myötä viikkokohtaisesta työtuntirajasta luovutaan: Sen sijaan edellytetään, että henkilö on ansainnut kuukaudessa tietyn minimipalkan verran. Viime hallituskaudella valmistellussa euroistamismallissa työssäoloehdon kertymisen minimipalkka olisi ollut noin 860 euroa, mutta nykyisen hallituksen euroistamismallista ei ole toistaiseksi tarkempia tietoja.
Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan
Hallitusohjelmassa on sovittu, että työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan. Ikä vaikuttaa nykyisin moneen työttömyysturvan osa-alueeseen:
- 57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan, jonka avulla he voivat täyttää työssäoloehdon.
- 58 vuotta täyttäneet voivat tietyissä tilanteissa saada ansiosidonnaista päivärahaa 500 päivältä 400 päivän sijaan.
- 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen.
- 60 vuotta täyttäneet voivat kerryttää ansiopäivärahan työssäoloehtoa työllistymistä edistävässä palvelussa.
- 55 vuotta täyttäneet voivat tietyissä tilanteissa saada mm. mahdollisuuden koulutukseen ja rahallisen korvauksen (muutosturvaraha). Kyse on 55 vuotta täyttäneiden muutosturvamallista, joka luotiin viime hallituksen aikana työttömyysturvan lisäpäivien, eli ns. työttömyysputken tilalle.
Hallitus ei ole toistaiseksi tiedottanut, koskeeko kirjaus ikäsidonnaisista poikkeuksista luopumisesta kaikkia ikäsidonnaisia poikkeuksia.
Kansaneläkeindeksi jäädytetään
Hallitusohjelmassa on sovittu kansaneläkeindeksin jäädyttämisestä. Tämä tarkoittaa, että etuudet eivät nouse kuluttajahintojen nousun myötä. Leikkauksen merkitys on riippuvainen siitä, kuinka paljon hinnat nousevat. Vuonna 2022 kansaneläkeindeksi nousi kuluttajahintojen myötä yhteensä 8 %. Ansiosidonnaisen päivärahan kohdalla indeksin jäädytyksen vaikutus riippuu osin myös palkasta, sillä indeksikorotus vaikuttaa päivärahan laskukaavaan usealla eri tavalla. Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen vaikuttaa ansiosidonnaisen tasoon kaikkien etuudensaajien kohdalla.
Vuorotteluvapaajärjestelmästä luovutaan
Hallitusohjelmassa on sovittu vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttamisesta. Vuorotteluvapaa tarkoittaa sitä, että pitkän työuran omaava henkilö jää työstä vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan vuorottelukorvausta.
Vuorotteluvapaata käytti viime vuonna koko Suomessa kaikkiaan 5 300 henkilöä. Vastaava määrä työttömiä työnhakijoita työllistyi vuorotteluvapaajärjestelmän kautta. Vuorotteluvapaajärjestelmään tehtiin merkittäviä tiukennuksia vuosina 2014 ja 2016. Nämä tiukennukset vähensivät vuorotteluvapaan käyttöä 75 %.
Työttömyyskassoille annetaan mahdollisuus tarjota työvoimapalveluita
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että työttömyyskassoille annetaan mahdollisuus tarjota asiakkailleen työvoimapalveluita. Tällä hetkellä kassat eivät saa tehdä mitään työllisyyden edistämiseksi tai sen tukemiseksi.
Hallitus selvittää ansioturvan kehittämistä ja valmistelee yhdistelmävakuutusta
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus selvittää puoliväliriiheen mennessä universaalin ansiosidonnaisen mallin ja työttömyysturvan keston lineaarimallin suhteessa työssäoloehtoon.
Niin ikään hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus valmistelee puoliväliriiheen mennessä mallin yhdistelmävakuutukseksi parantaakseen niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina.
Edellä mainittujen mallien mahdollisesta sisällöstä ei ole toistaiseksi annettu tietoja julkisuuteen.
Lisätietoa aiheesta toisaalla
Tutustu myös Työttömyyskassojen yhteisjärjestön (TYJ) sivuilla olevaan tiedotteeseen ja vertailutaulukkoon ansiopäivärahan nykytilanteesta suhteessa hallituksen kaavailemiin muutoksiin.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman löydät kokonaisuudessaan valtioneuvoston sivuilta.